91
mukaan mitä läheisimmässä syyperäisessä yhdyssuhteessa toistensa kanssa; tämä yhdyssuhde riippuu periytymis- ja mukautumislakien keskenäisestä vuorovaikutuksesta; sen ilmaisee tarkkaan ja laajasisältäisesti minun esittämäni "biogeneettinen peruslaki", "eltimtinsynnyn peruslaki".
Luonnollinen luomishistoria (1868). Kun uudet, "Yleisessä muoto-opissa " esitetyt mielipiteet, huolimatta ankaran tieteellisestä esitystavasta, saavuttivat asiantuntevain ammattitoverien piirissä sangen vähän huomiota ja vielä vähemmän hyväksymistä, koetin minä pienemmässä, kansantaiuisemmin kiriotetussa teoksessa esittää niiden tärkeimmän osan suuremmalle, sivistyneelle lukijapiirille. Tämä tapahtui v. 1868 ilmestyneessä teoksessani "Natürliche Schäpfungsgeschichte". ("Luonnollinen luomishistoria"), joka sisältää kansantajuisia tieteellisiä esitelmiä kehitysopista yleensä ja Darwinin, Goethen ja Lamarckin kehitysopista erittäin. Jos "Yleiselle muoto-opille" toivomani menestys oli ollut paljon pienempi kuin kohtuudenmukaisesti sopi odottaa, niin oli päinvastoin "Luonnollisen luomishistorian" menestys sitä paljon suurempi. Huolimatta monista puutteistaan on tämä kirja suuresti edistänyt meidän nykyaikaisen kehitysoppimme perusajatusten leviämistä laajempiin piireihin. Kuitenkin voin minä siinä vain yleisin piirtein esittää pääasian eläin- ja kasvilajien luonnollisen järjestelmän uudistamisen sukuhistorian kannalta. Mutta sittemmin olen laajasti esittänyt tuossa aikaisemmassa teoksessani esittämättä jääneen sukukehityksellisen järjestelmän perustelun myöhemmässä suuremmassa teoksessa "Systematische Phylogenie" ("Järjestelmällinen polveutumishistoria"), jossa