133
massa kudoksissa ilmenevää mieltämistä, liittyneenä yhdistettyjen kudossolujen psykoplasmaan.
III. Hermosolujen tajuttomat mietteet. Mielteiden kolmas, korkeampi aste on eläinkunnassa ilmenevän sieluntoiminnan tavallisin muoto; se ilmenee mielteiden keskittymisenä määrättyihill "sielusoluihin" tai hermosoluryhmiin. Samalla kun eläinkunnassa keskushermosto kehittyy yhä korkeammalle, ja sen täydellisentyminen ja sen eri osien kehittyminen erilaisiin tehtäviin yhä edistyvät, kohoaa myöskin näiden mielteiden muodostuminen yhä korkeammille asteille.
IV. Aivosolujen tajullinen mieltäminen. Vasta eläimellisen elimistön korkeimmilla kehitysasteilla kehittyy tajunta erikoiseksi hermoston määrätyn keskuselimen toiminnaksi. Sen kautta että mielteet tulevat tajullisiksi ja kehittyy runsaasti erikoisia aivojen osia tajullisten mielteiden yhdistymistä välittämään, tulee elimistö kykeneväksi niihin korkeimpiin sielullisiin toiminnoihin, joita nimitämme ajattetemiseksi ja harkinnaksi, ymmärrykseksi ja järjeksi. Vaikka sukukehityksellisen rajan vetäminen vanhempien, tajuttomien ja nuorempien, tajullisten mielteiden välille on mitä vaikeinta, näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että jälkimäiset ovat syntyneet edellisistä monia sukukehityksen haaroja myöten. Sillä tajullista ja järkevää ajattelua näyttää olevan havaittavissa, paitsi luurankoisten korkeimmilla muodoilla (ihmisellä, nisäkkäillä ja eräillä alemmilla luurankoisilla), myöskin muiden eläinryhmien kehittyneimmillä edustajilla (muurahaisilla ja eräillä muilla hyönteisillä, hämähäkeillä ja korkeammilla äyriäiseläimillä niveleläinten joukossa, pääjalkaisilla nilviäisten joukossa).