168
ilmaukset alemmilla, hermottomilla monisoluisilla eläimillä (sienieläimillä ja polyypeillä) riippuvat erikoisesta "sielusta", niin oltiin oikeutettuja otaksumaan, että tällainen sielu on myöskin monisoluisilla kasveilla, varsinkin noilla perin "tunnokkailla" tuntokasveilla (Mimosa), kärpäsloukuilla (Dionaea), kihokeilla (Drosera) ja lukuisilla köynnäskasveilla.
III. B. Hermottomien monisoluisten eläinten sielu. Erikoisen mieltäkiinnittävä vertailevan elontoimintaopin kannalta yleensä ja eläinten sukuhistorian kannalta erittäin on niiden alempien monisoluisten eläimien sieluntoiminta, joilla kyllä on kudoksia ja usein jo erilaistuneita elimiäkin, mutta ei hermoja eikä erikoisia aistimia. Sellaisiin eläimiin kuuluu neljä vanhimpien ontelovatsallisten eri ryhmää, nimittäin: 1. gastreadit. 2. alkeislaakamadot, 3. sienieläimet ja 4. hydropolyypit, polttiaiseläinten alhaisimmat muodot.
Oastreadit eli alkusuolieläimet muodostavat alimpien ontelovatsallisten eläinten joukossa pikku ryhmän, joka kaikkien kudoseläinten yhteisenä kantaryhmänä on mitä tärkein. Näiden pienien uivien pikkueläinten ruumis on muodoltaan pieni (useimmiten munanmuotoinen) rakkula, jossa on yksinkertainen ontelo ja siitä ulos johtava aukko (alkusuoli ja alkusuu). Ruokaa sulattavan ontelon seinämän muodostaa kaksi yksinkertaista solukerrosta, joista sisäpuolinen (suotilehti) suorittaa ravitsemistoiminnan, ulkopuolinen (iholehti) liikunnon ja tunnon toiminnat. Tämän iholehden toisiinsa nähden samallaisissa tunnokkaissa soluissa on hienoja pitkiä väryskarvoja, joiden väräjäminen saa aikaan tahdostariippuvan uimaliikunnon. ( Nämä harvat nykyään vielä elävät gastreadit ovat senvuoksi niin mielenkiin-