55
hän esitti kuuluisan lauseen: "Kaikki elollinen kehittyy munasta".
Se mahtava herätys, jonka Harvey oli antanut elontoimintaa koskevien havaintojen ja kokeiden teolle, johti 16:nnella ja 17:nnellä vuosisadalla moniin suuriin keksinnöihin. Nämä kokosi oppinut Albrecht Haller 18:nnen vuosisadan keskivaiheilla ensi kertaa yhteen järjestelmään; suuressa latinankielisessä teoksessaan "Elementa physiologiae" ("Elontoimintaopin alkeet") laski hän perustuksen tämän tieteen itsenäisyydelle, eikä vain mitä tulee sen suhteeseen käytännölliseen lääketieteeseen; otaksuessaan että hermotoiminnan syynä on erikoinen "aistimisvoima eli tuntoisuus" ja lihasliikkeiden syynä samoin erikoinen "ärtyväisyys", antoi hän mahtavaa tukea sille erheelliselle opille, että olisi olemassa jokin ominaisenlaatuinen "elämänvoima".
Elämänvoima. Yli täyden vuosisadan, 18:nnen vuosisadan keskivaiheilta 19:nnen vuosisadan keskivaiheille, oli lääketieteen, ja erikoisesti fysiologian, elontoimintaopin, alalla se vanha katsantokanta yleisenä, että tosin osa elämänilmiöistä oli selitettävissä fysikaalisiksi ja kemiaIlisiksi tapahtumiksi, mutta että osan niistä sai aikaan erikoinen, niistä riippumaton elämänvoima (vis vitalis). Niin erilaisia kuin olivatkin mielipiteet tämän elämänvoiman olemuksesta ja varsinlön sen suhteesta "sieluun", niin olivat kuitenkin kaikki yhtä mieltä siitä, että elämänvoima oli riippumaton tavallisen "aineen" fysikaalis-kemiallisista laeista ja oleellisesti erilainen kuin ne; itsenäisenä, epäelimellisestä luonnosta puuttuvana "alkuvoimana" se muka vain käytti niitä palvelukseensa. Ei yksin sieluntoiminta itse, hermojen tuntoisuus ja lihasten ärtyväisyys,